Ennakoinnin tärkeydestä ollaan yhtä mieltä, mutta arjessa ennakointityö voi jäädä muiden kiireiden jalkoihin tai kerätty tieto ei siirrykään helposti strategiseen päätöksentekoon. Syyskuussa järjestetyssä Polttimo-ennakointifoorumissa varsinaissuomalaisten yritysten edustajat avasivat omia kokemuksiaan ja matkan varrelta kertyneitä oppeja ennakoinnista. Kiitos vielä aktiiviselle asiantuntijapaneelille: Kirsi Kostia (Great Minds Oy), Timo Ketonen (Aboa Advest), Janne Lahtiranta (Turku Science Park ja Turun yliopisto) ja Emilia Vuorela (Pemamek). Paneelikeskustelua veti professori Toni Ahlqvist Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta.
Liikkeelle matalalla kynnyksellä
Ennakointi kannattaa aloittaa vaiheittain, etenkin jos yrityksessä päivänpolttavat ongelmat vievät tilaa pitkän aikavälin ajattelulta. Tulevaisuusajattelua voi viritellä osana yrityksen strategiatyötä ja tulevaisuuden visiointia. Millaista tulevaisuutta haluamme olla rakentamassa? Mille aikavälille rakennamme tulevaisuuskuvaa – viiden vai sadan vuoden päähän? Tärkeintä on kuitenkin aloittaa niillä resursseilla ja mahdollisuuksilla, joita on sillä hetkellä käytössä. Ennakoinnin osaaminen kehittyy parhaiten kädet savessa tekemällä.
Ennakoinnin vaikuttavuutta voi parantaa selvittämällä, miten yrityksessä ajatellaan ennakoinnista ja tulevaisuudesta ennen työskentelyn aloittamista. Yhtenä työkaluna toimii esimerkiksi René Rohrbeckin kehittämä maturiteettimalli, jolla kartoitetaan yrityksen ennakointikyvykkyyksiä suhteessa toimintaympäristön edellyttämiin vaatimuksiin. Kun nykytila tiedetään, myös kehittymistä on mahdollista mitata. Ennakointikyvykkyyden mittaamisen voi ottaa osaksi jatkuvaa ennakointityöskentelyä, ja eri osa-alueisiin voi paneutua myös kohdennetusti.
Ennakointitieto hyötykäyttöön
Ennakointitiedon tuottamiseen on olemassa monia toimivaksi koettuja menetelmiä. Tulevaisuustyöpajat antavat tilaa keskustella erilaisissa kokoonpanoissa, joissa myös johtoryhmä pystyy tuomaan vapaammin ajatuksiaan esille, kun painetta päätöksentekoon ei ole. Panelisteilla oli hyviä kokemuksia tulevaisuustaulukkomenetelmän soveltamisesta sekä vaihtoehtoisten skenaarioiden rakentamisesta.
Megatrendejä voi suhteuttaa oman alan haasteisiin esimerkiksi PESTEC- tai PESTEL-analyysimallin avulla, jossa ilmiötä tarkastellaan esimerkiksi politiikkaan, talouteen ja ympäristöön liittyvistä näkökulmista. Megatrendejä kannattaa hyödyntää myös uusien asiakastarpeiden tunnistamisessa sekä tulevaisuuden asiakas- ja käyttäjäprofiilien luomisessa, jolloin ennakointimenetelmiin yhdistetään usein aineksia palvelumuotoilusta.
Kriittisintä on kuitenkin viedä ennakoinnin tulokset käytäntöön. Jos työskentelyn tulokset jäävät pöytälaatikkoon, motivaatio ennakointiin laskee kaikilla nopeasti. Toisaalta ajoissa tunnistetuista muutossignaaleista ei ole hyötyä, jos niitä ei huomioida yrityksen strategiassa ja päätöksenteossa. Panelistien mukaan avoin keskusteluilmapiiri ja ennakointi luovat yhdessä pohjaa kulttuurille, jossa uskalletaan pohtia erilaisia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja toisaalta ottaa opiksi menneistä tapahtumista.
Tavoitteeksi jatkuva ennakointi
Panelistit olivat yksimielisiä siitä, että onnistunut ennakointi on säännöllistä ja jatkuvaa toimintaa, jota yrityksen sisäinen kulttuuri tukee. Se vaatii ajan raivaamista organisaatiosta ja omalle organisaatiolle sopivan toimintatavan löytämistä. Epävarmuuksista keskustelemiselle on entistä tärkeämpää varata aikaa nykyisessä epävarmassa maailmantilanteessa, jossa muutosnopeus kasvaa jatkuvasti ja yrityksen kurssia voidaan joutua tarkistamaan lyhyelläkin aikavälillä.
Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse tehdä yksin. Vastuuta voi jakaa nimetyille asiantuntijoille tai ryhmille, jotka vastaavat ennakointitiedon koostamisesta ja sen viemisestä johtoryhmään. On tärkeä ottaa mukaan mahdollisimman monia silmäpareja, jotka tulkitsevat ja skannaavat ympäristöä erilaisista lähtökohdista. Tulevaisuudessa edelläkävijäyrityksissä saatetaankin nähdä Chief Foresight Officer, jonka vastuulla on ennakoinnin kokonaisuus ja sitä tukevan yrityskulttuurin kehittäminen.
Mikä on Polttimo?
”Globaalit muutokset ja Varsinais-Suomen kärkialat – ennakointifoorumi Polttimo muutoksen työkaluna”
järjestettiin 13.9.2022 Vierailukeskus Joessa.
Polttimon tarkoituksena on tukea käytössä olevaa tulevaisuustietoa hyödyntäen Varsinais-Suomen kärkialoja, auttaa niitä löytämään uusia mahdollisia avauksia ja ennakoida disruptioita pärjätäkseen markkinoilla ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävillä tavoilla.
Jatkuvaa ennakointityötä tekevä Polttimo-yhteisö auttaa liittämään ristiriitaistakin tietoa sisältävät ilmiöt ja signaalit ymmärtämistä edistävään, laajempaan tilanteen tulkintaa motivoivaan yhteyteen.
Polttimo-ennakointifoorumit ovat osa Tulevaisuustislaamon toimintaa. Lue lisää näiltä sivuilta ja ota yhteyttä, mikäli ennakointi on sinun organisaatiollesi ajankohtaista.
Yhteisöllinen ennakointifoorumi otettiin vastaan hyvin osallistujien keskuudessa:
”Kiitos hyvästä semmasta ja työpajasta eilen. Lykkyä Tulevaisuustislaamolle. Teette mielenkiintoisia juttuja näin yrittäjän ja sijoittajan näkökulmasta.”
”Innostunut fiilis ja jotenkin sellainen tutina, että kyllä tästä vielä hyvä tulee – yhdessä.”
”Päällimmäisenä mieleen jäi hyvin aktivoiva ryhmätyö ja onnistunut paneelikeskustelu. Suuret kiitokset Polttimo-tilaisuuden mahdollistaneille!”